Kevät ja varsinkin toukokuu oli niin rytinää, että havahduin eilen siihen, miten lopussa olenkaan. Töiden, koulun ja avoimessa opiskelun lisäksi olen sanonut joo varmaankin kaikkeen, mitä minulta on kysytty. Olen vienyt itseni äärirajoille.

Toki on hyvä kokeilla rajojaan, eikä aina mennä helpoimman kautta. Mutta täytyy myös oppia tunnistamaan rajansa, ja osata pysähtyä ennen kuin ne tulevat vastaan.

Minä nostan nyt kädet ilmaan.

Photos: Launo

Seuraavat kaksi kuukautta teen vain asioita, mistä pidän, ja mitkä tuntuvat mukavilta. Hyvää ruokaa, treenaamista, musiikkia, kavereita ja hengailua, pari pehmistä. Näistä lähdetään.

Laura