Mökkitie

Lapsena meillä oli veljieni kanssa tapana ajaa uusia ennätyksiä mökin ja kodin välille. Kuka nopeimman ajan ajoi, oli tietenkin kovin ja coolein. Parasta oli, jos äiti oli unohtanut jotain kotiin, ja sen sai ajastaa hakemassa. Kotona tietenkin odoteltiin tovi ennen paluumatkaa, jotta äiti ei saanut tietää meidän hurjastelleen.

_DSC1075Photos: Launo_DSC1095

Olen aina ollut aikamoinen hurjapää, ja tykännyt ajaa kaikilla mahdollisilla moottiriajoneuvoilla, täysii. Kesälomamatkoilla ihailin pitkätukkaisia Harley-miehiä pöyrineen ja halusin olla yksi heistä. Pienen Lauran unelmat toteutuivat ja ajoin moottoripyöräkortin heti, kun se oli mahdollista. En vieläkään tiedä vapauttavampaa tunnetta, kuin istua pyörän päälle ja antaa mennä. Enkä ole elänyt kevättä, jolloin pöyräkuume ei olisi minuun iskenyt. Taas jonain päivänä.

Laura

Mökkitie

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s