Kuukausi: toukokuu 2015

Tulva

Laura Njunnás, Jätä kommentti

Mistä tiedät, että olet loman tarpeessa?

Laitat lusikan roskiin ja tyhjän jugurttipurkin astianpesukoneeseen. Oletkin miettinyt, minne kaikki lusikat ovat hävinneet.

Yrität ihan tosissasi avata ulko-ovea autonavaimella, ja mietit patteri on varmaan loppunut, kun ovi ei aukea.

Lupaudut mukaan juttuihin, mistä et muista edes ikinä kuulleesi, kun niiden aika tulee.

Talo on täynnä erivärisiä muistilappuja, mutta et muista lukea niitä.

Heräät jo aamuyöstä, etkä saa enää unta, koska pääsi yrittää työstää jotain tärkeää (siinä onnistumatta).

Tarkistit juuri äsken mikä päivä tänään on, ja olet jo nyt tarkistamassa uudelleen, koska ehdit unohtaa.

Sinulla ei ole aikaa, eikä edes energiaa muistaa kavereitasi tai olla sosiaalinen. Voisit ottaa vaikka pienet päiväunet.

Et muista, mitä viimeisenä kuukautena on tapahtunut. Selaat kuvia puhelimesta edelliseen lomaasi, josta muistat jokaisen hetken.

Unohdat, mitä aijoitkaan kirjoittaa.

_DSC0982

_DSC0979

_DSC1009

_DSC0986Photos: Launo

Tulva on kohta ohi.

Laura

Tulva

No onkos tullut kesä

Laura Njunnás, Jätä kommentti

Selaan Bloglovinia ja luen, kuinka bloggaajat ovat jo saaneet terassinsa, parvekkeensa ja pihansa kesäkuntoon. Kukat kukkivat ja istutustyöt on tehty. Pöydällä on pioneita.

Katson ulos ikkunasta harmaata maisemaa. Puissa ei näy edes silmuja ja epäilen tuleeko nurmikoska ollenkaan vihreä tänä kesänä. Lumi on sentään lähes sulannut, heittelinhän pari päivää kinoksia vimmassani, ja niin ne lopulta sulivat.

Pari viimeistä kesää ovat olleet lämpimiä. Paljon aurinkoisia päiviä, ja niin kuumaa, että edes sääsket eivät ole voineet lentää. Olemme saaneet loikoilla koirien kanssa terassilla, syöneet siellä ja viettäneet kaiken mahdollisen ajan ulkona. Nyt näyttää kovasti siltä, että tästä kesästä tulee viileä ja sääskinen. Se tietää tiivistä pukeutumista päästä varpaisiin, offin tuoksua ja sisällä lorvimista. (Sekä aitoja asukuvia kumpparit jalassa ja huppu päässä.)

IMG_1477

IMG_1496

IMG_1497

Mutta ei luovuteta ihan vielä, vaan jäädään toivomaan parasta. Isoin kysymys lienee, koska ulos uskaltaa hankkia kukkia. Olisi ihanan helppoa, jos niitä ei tarvitsisi raahata sisälle joka yö…

Kesä, tule jo (ilman sääskiä)!

Laura

Pääset seuraamaan minua bloglovinissa tästä.

No onkos tullut kesä

Kerrasta poikki

Laura Njunnás, , Jätä kommentti

Tampere on minulle, kuin vanha poikaystävä, josta olen päässyt yli jo aikoja sitten. Siellä ei enää ole mitään must-juttuja (paitsi eläinlääkäri) ja se ei herätä mitään tunteita minussa. Kaupunki kaupunkien joukossa. Minulla on elämässä tarkoitus mennä koko ajan eteenpäin, kohti uusia seikkailuja. En halua takertua vanhoihin, koska vanhat asiathan ovat jo kerran elettyjä ja koettuja. Monet kysyvät, onko minulla ikävä Tamperetta, tai muuttaisinko sinne takaisin. Miksi muuttaisin takaisin paikkaan, jossa olen jo asunut, jos voin muuttaa johonkin aivan uuteen paikkaan.

tre1

tre2

IMG_1452

IMG_1405

On ristiriitaista olla totaalisen kyllästynyt paikkaan, jossa lähes suurin osa ystävistäni asuu. Viimeiset reissut Tampereelle ovat olleet vain eläinlääkärikäyntejä koirieni kanssa. En ole ehtynyt juuri nähdä kavereitani tai tehdä mitään muutakaan. Täytyy alkaa suunnitella seuraavaa reissua ja olla miettimättä koko Tamperetta, keskittyä vain kavereihini (ettäs tiedätte).

Mutta olihan siellä jo vihreää, ihan kesä. Ja ruokakauppojen tarjonta ylitti tajunnan, syön ainakin viikon aivan luksusruokaa.

Laura

Kerrasta poikki

Ohituskaistalla

Laura Njunnás, , Jätä kommentti

Joka kevät tapahtuu sama. En voi mitenkään pysähtyä, paikallaan oleminen alkaa ahdistaa. Koko ajan täytyisi olla menossa, menossa jonnekkin. Kotona ollessa kävelen huoneesta huoneeseen, jollen keksi muuta tekemistä. Pakkaan laukkuja ja, käyn ne välillä kotona purkamassa, jotta voin taas pakata ne uudelleen.

IMG_0822

IMG_0804

Haluaisin vain ajaa ohituskaistalla, mennä täysillä. Mutta eihän ikinä saisi olla niin kiire, ettei ehdi nähdä maisemia. Asioista pitäisi pystyä nauttia. Jos menee liian vauhdilla, jää useimmiten ne pienet hetket kokematta. Tai ainakaan niitä ei muista, kun muistikortti on aivan täynnä.

Kun toukokuu on ohi, alkaa minun muistikortin tyhjennys. Voi kesäkuu, voi kesäloma, tulkaa jo!

Laura

Ohituskaistalla

Dementia

Laura Njunnás, Jätä kommentti

Ostin ennen joulua huivin. Huivi katosi jälkiä jättämättä. Toissapäivänä huomasin kadottaneeni uuden riskuni. Säilytän riskuja pakastimessa, jotta hopea pysyy kirkkaana. Menin siis paniikissa etsimään riskuani pakastimesta, mutta löysinkin huivini. Riskukin onneksi löytyi, autosta.

koulu2

Photo: Launo

On taas se aika vuodesta, kun muistikortti alkaa olla täynnä. Mutta myös se aika, kun voi alkaa laskea viikkoja ja päiviä kesälomaan. Toivotaan, että muistikortti kestää vielä vähän tilttaamatta.

Seuraavat kolme viikkoa kuluukin tien päällä, joten kaikki hukkuneet tavarani lienevät autossa tai jossain päin Suomea.

Laura

Dementia