Olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni Pohjoisessa. Lähdin Etelään yläasteen jälkeen kokemaan ja näkemään elämää. Hengailin Etelässä kymmenisen vuotta, kunnes minun oli aika palata takaisin kotiin. Koin ja näin paljon uusia asioita, mutta ennen kaikkea opin, ettei kaikki ole aina niin mustavalkoista. Piipahdan ajoittain Etelässä, jotta tiedän minne kuulun. Ja tottakai tapaamassa ystäviäni ja ihmettelemässä ruokakauppojen hevi-osastojen suuruutta.
Pääni sisällä pyörii lähes taukoamatta jokin valtava suunnitelma tai idea. Se voi olla vaikka uusi keittiö, ulkomaanmatka, väriyhdistelmä, resepti tai treeniliike. Aloin kirjoittaa blogia kaukana asuville ystävilleni, mutta myös itselleni. Blogissa voin tuoda esille ajatuksiani ja ideoitani, ne eivät enää jää patoutumaan pääni sisälle.
Tällä hetkellä päiväni kuluvat opiskellessa, töissä käydessä ja treenatessa. Pidän ruuanlaitosta ja rakastan hitaita aamuja. Elämä on parasta, kun voi tehdä asiat omalla tempollaan ja nauttia jokaisesta sekunnista, asian voi varmistaa bullmastiffiltani Uldalta tai bordeauxindogiltani Seelalta.
Photos: Launo
Tulen aina hyvälle tuulelle treenamisesta ja hyvästä musiikista. Myös riittävät yöunet ja kaupasta löytynyt tuore minttu, tai syöntikypsä mango auttavat asiaan. Aloittaessani uuden kirjan en voi lopettaa sen lukemista, siksi luen enään harvoin kirjoja. Mietin joskus kirjoittavani oman kirjan.
En pidä kahvista, mutta sain joululahjaksi kahvikoneen. Teen sillä kahvia ja juon sitä vain fiiliksen takia.
En pidä myöskään loskasta. Välttelen kaupunkeihin menoa keväisin, ennen kuin lumet ovat kokonaan sulanneet.
Haaveilen paljon, ja tiedän kaikki haaveet on mahdollista toteuttaa.
Viihdyn aukeissa paikoissa, sitä vapaammaksi itsensä tuntee, mitä kauemmaksi silmät kantavat. Toivon, että blogin kautta saavutatte edes palasen fiiliksestä.
Laura
Laura Njunnás 